tutkielma

                               Jänismetsästys

Metsästysaika 1.9-28.2. Jänismetsästys keskittyy metsäjäniksiin,rusakkoihin ja muihin jäniksensukuisiin nisäkkäisiin.

Metsäjäniskanta kestää hyvin metsästyksellä tapahtuvan verotuksen.

 Jänistä metsästetään ajavalla koiralla tai kyttäämällä ruokailupaikan lähistöllä.Jäniksen metsästys on suosittu metsästyslaji,ehkä juuri pitkän metsästys ajan takia.Jänistä voidaan myös metsästää hiihtämällä jälkien perässä.

Välineet

Jänistä metsästetään yleensä haulikolla ja jossain määrin kiväärillä.Haulikoikoita ovat puoliautomaatteja,pumppuja ja kaksipiipuisia sopiva haulikoko olisi 3.25-4.00 mm.kiväärillä metsästäminen on suurimmalta osin kyttäämistä.

Ajavalla koiralla metsästys

ajavaa koiraa käytetään usein jänistä metsästättäessä.Yleisin ajokoirarotu on suomenajokoira muita ovat dreeveri,beagle,eestinajokoira ja venäjänajokoira.Ajavalla koiralla metsästys perustuu jäniksen pakokäyttäytymiseen.Passimiehet asetetaan jäniksen pakoreitille,mikä on melkein aina ennustettavissa.Jänis palaa melkein aina takaisin makuu paikalleen.                                                                                                                              
Jäniksen Metsästys - YouTube                                           Ohessa video jäniksen ampumistilanteesta
tässä nylkemisestä                                                                                             Jäniksen nylkeminen - YouTube                         

                                                                Historia

Metsäjäniksen ja ihmisen yhteiselolla on pitkä historia. Esi-isämme pyydystivät jäniksiä jo 4000 – 6000 vuotta sitten. Pitkä ja läheinen yhteys jänikseen selittänee sen tärkeää roolia vanhoissa suomalaisissa tarinoissa ja sananlaskuissa. Jotkin jänikseen tarinoissa liitetyt piirteet ovat aikojen saatossa tuoneet sille monenlaisia lempinimiä, kuten ristiturpa, vemmelsääri, loikkakoipi ja valko. 

Kulttuuristen ja elämyksellisten merkitysten rinnalla jäniksillä on yhteiselon alusta asti ollut ihmisille myös aineellista arvoa. Jänissaaliilla on ollut merkitystä ennen muuta omassa taloudessa. Jäniksillä on käyty myös kauppaa: esim. vuonna 1555 toimitettiin kuninkaan nahkakamariin 390 jäniksen nahkaa, vuonna 1566 noin 2000 nahkaa. Kaupankäynti jäniksillä yleistyi 1600- ja 1700-luvuilla, ja 1800-luvun lopussa vietiin Suomesta Pietariin vuosittain noin 200 000 kappaletta jänisten nahkoja.

Jäniksiin ja niiden pyyntiin on aina liittynyt monenlaisia kansanuskomuksia. Monet niistä liittyvät pyydysten valmisteluihin ja pyynnin ajoitukseen. Ennen ampuma-aseiden yleistymistä jäniksiä pyydystettiin esimerkiksi ansalangoilla, ja erään uskomuksen mukaan lankoja piti olla pariton määrä metsässä, mielellään asetettuina torstaina tai sunnuntaina kuuttomana aikana.

tässä kuva ansalangasta.


                                                                                  

Jänismetsästyksen säätely Suomessa

Metsäjäniksen yleisyys ja vähäinen taloudellinen merkitys kaupankäynnin kohteena verrattuna moniin turkiseläimiin selittänevät ainakin osin sitä, ettei metsäjäniksen metsästystä katsottu tarpeelliseksi rajoittaa edes lisääntymisaikoina ennen 1800-lukua. Ensimmäinen jäniksen metsästysaikaa Suomessa koskeva säädös annettiin vuonna 1865, jolloin Venäjän Tsaarin asetuksella rauhoitusajaksi määrättiin maaliskuun 15. päivän ja elokuun 10. päivän välinen aika. Vuoden 1898 asetuksessa rauhoitusaikaa jatkettiin niin, että jäniksen metsästyskausi säädettiin alkamaan syyskuun alusta ja jatkumaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun. Samanaikaisesti kun muiden riistaeläinten metsästysajat ovat vaihdelleet suuresti 1900-luvun aikana, on tuo samainen aikaväli säilynyt jäniksen luvallisena metsästyskautena 2000-luvulle saakka.

Jäniskantoja on viime vuosisadan aikana pyritty hoitamaan monin tavoin. Hoitomuodot ovat olleet melko samankaltaisia jäniksillä ja kanalinnuilla, ja niissä on ollut erilaisia painotuksia eri aikakausina. Jänisten kuten muidenkin 1900-luvun alussa ”hyötyriistaksi” luettujen lajien keskeisimmäksi hoitokeinoksi nähtiin niitä pyydystävien petojen tehokas metsästys. Tehokkaalla petopyynnillä pyrittiin vähentämään petojen aiheuttamaa kuolevuutta, ja sitä kautta parantamaan jäniskannan kokoa ja tuottoa. Tämän rinnalla korostettiin salametsästyksen kitkemisen, metsästysaikojen noudattamisen, sekä koira- ja kissakurin merkitystä.

Myös jäniskannan hoidossa korostettiin metsästyksen merkitystä, sillä jo 1920- ja 1930-luvulla havaittiin myös tautien verottavan jäniskantoja, minkä vuoksi tehokkaalla metsästyksellä ajateltiin voitavan suojella tiheitä jäniskantoja taudeilta. Jäniskantojen hoidossa alettiin varsinkin 1930-luvulla tuoda esiin elinympäristöjen hoidon merkitystä jänisten ravinnon saannille ja suojautumiselle petoja vastaan. Erityisesti korostettiin alikasvospuuston säilyttämistä taimikoissa ja nuorissa metsissä silloin, kun se on mahdollista. Samoihin aikoihin aloitettiin myös riistan talviaikainen ruokinta, joka perustui ennen muuta haapojen kaatamiseen. Jo tuolloin havaittiin, että jänikset käyttävät mielellään haapojen latvuksien oksia ja kuorta ravintonaan. Jänisten keinoruokinta erityisesti heinällä, rehukaalilla ja – rapsilla, viljalla, yleistyi voimakkaasti 1900-luvun loppupuolella monilla alueilla. Myös suolan syöttäminen jäniksille on yleistynyt.

                                      Jousella metsästäminen

https://www.youtube.com/watch?v=RSpTjUKADqY 

tässä linkki videoon

                                             Omia kokemuksia

Olen metsästänyt yleensä jänistä haulikolla ajavaa koiraa käyttäen,mutta myös jälkiä seuraamalla.Jänis metsästys on jännitävä harrastus, jossa tulee paljon jännittäviä tilanteita.Olen ampunut elämäni aikana lukuisia jäniksiä,mutta kiinnostus ei ole kadonnut.